{"id":1404,"date":"2023-05-20T00:00:00","date_gmt":"2023-05-19T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1404"},"modified":"2023-05-03T16:13:10","modified_gmt":"2023-05-03T13:13:10","slug":"aulikki-mattila-ja-1920-luvun-tampere","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2023\/05\/20\/aulikki-mattila-ja-1920-luvun-tampere\/","title":{"rendered":"Aulikki Mattila ja 1920-luvun Tampere"},"content":{"rendered":"\n

Viime syksyn\u00e4 Tampereen p\u00e4\u00e4kirjasto Metson poistomyynnist\u00e4 tarttui mukaani teos \u201dVangittu prinsessa. Aulikki Mattilan p\u00e4iv\u00e4kirjat 1923\u20121929\u201d, jonka on toimittanut Rami M\u00e4hk\u00e4. Luin sen innolla, sill\u00e4 olen itsekin ollut tamperelainen nuori. Olen k\u00e4ynyt elokuvissa ja kuljeskellut kavereiden kanssa kaupungilla aivan kuten Aulikkikin sata vuotta sitten. Nuorison ilot ja surut ovat samoja vuosikymmenest\u00e4 toiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kirja ilmestyi vuonna 2021, ja siit\u00e4 uutisoitiin n\u00e4kyv\u00e4sti lehdiss\u00e4. Aulikki Mattila (1909-2007) aloitti p\u00e4iv\u00e4kirjansa kirjoittamisen 13-vuotiaana vuonna 1921 ja jatkoi merkint\u00f6j\u00e4 aina abiturienttivuoteensa asti. H\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4kirjansa antaa ainutlaatuisen kuvan 1920-luvun tamperelaisen koulutyt\u00f6n arjesta. Iloinen ja moderni kaksikymment\u00e4luku huokuu p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00f6ist\u00e4. Aulikki k\u00e4vi innokkaasti elokuvissa, seurasi muotia, singlautti tukkansa lyhyeksi ja kaipasi suureen maailmaan. Tampereen kaduilla h\u00e4n uneksii olevansa Euroopan suurkaupungeissa.<\/p>\n\n\n\n

Tamperelaisena lukijana olisin kaivannut teokseen enemm\u00e4n tietoa Tampereesta. Kirjassa kerrotaan kyll\u00e4, mit\u00e4 tapahtui maailmalla ja Suomessa, mutta Aulikin kotikaupunki Tampere j\u00e4\u00e4 taka-alalle. Esimerkiksi kartta olisi ollut hyv\u00e4 lis\u00e4 lukijalle, samoin kuin tieto siit\u00e4, miss\u00e4 Aulikki Mattilan koti sijaitsi 1920-luvulla. Tiedot on helppo kaivaa esiin kotikoneella digitoiduista asiakirjoista. My\u00f6s Aulikin opettajia ja luokkatovereita olisi osin pystynyt identifioimaan vaikkapa Tampereen Yhteiskoulun matrikkeleista.<\/p>\n\n\n\n

Kirkonarkiston asiakirjat, henkikirjat sek\u00e4 osoitekalenterit kertovat, ett\u00e4 Aulikin vanhemmat V\u00e4in\u00f6 Jalmari Mattila ja Ksenia (Senja) Josefina muuttivat vuonna 1906 Tampereelle Teiskosta. Aluksi he asettuivat Tiiliruukinkadulle, josta muuttivat vuonna 1910 Satamakadulle. Tuolloin perheeseen syntyi 30.3.1909 tyt\u00e4r, joka sai kasteessa nimekseen Aira Aulikki Kotivalo Mattila. Henkikirjoissa is\u00e4n ammattina oli talonomistaja. Se tarkoitti, ett\u00e4 Jalmari Mattila oli kiinteist\u00f6sijoittaja, joka Tampereella osti ja myi kiinteist\u00f6j\u00e4. P\u00e4\u00e4oman h\u00e4n oli saanut perint\u00f6n\u00e4 kotitalostaan Kokem\u00e4elt\u00e4. V.J. Mattila oli varakas ja perheen pysyv\u00e4mm\u00e4ksi osoitteeksi muodostui vuoden 1920 tienoilla Verkatehtaankatu 4. Mattilat omistivat tontilla olleen puutalon, joka oli Verkatehtaankadun ja Aleksanterinkadun kulmauksessa. Se oli siis Annikin kotiosoite, josta h\u00e4n l\u00e4hti aamuisin kouluun ja iltaisin teatteriin tai elokuviin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Aulikin kotikatu Verkatehtaankatu vuonna 1918. Kuvassa n\u00e4kyy Ososen kivitalo sijaitsee edelleen Aleksanterin kadun (Aleksanterinkatu 26) ja Verkatehtaankadun kulmauksesta. Aulikin koti sijaitsi samassa kulmauksessa, vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 Ososen taloa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kiinnostavan vertailukohdan Aulikin p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00f6ille antaa h\u00e4nen koulunsa rehtorina toimineen Kaarlo Tiilil\u00e4n p\u00e4iv\u00e4kirjat. Rehtori Kaarlo Tiilil\u00e4 ja koululainen Aulikki Matila pitiv\u00e4t siis molemmat p\u00e4iv\u00e4kirjaa 1920-luvulla. Kuusikymppinen rehtori ja teini-ik\u00e4inen koulutytt\u00f6 olivat 1920-luvulla p\u00e4ivitt\u00e4in l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, mutta eliv\u00e4t silti aivan eri maailmoissa. My\u00f6hemmill\u00e4 luokilla Tiilil\u00e4 toimi Aulikin luokan opettajana. Aulikin vuoden 1926 p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00e4n mukaan \u201dkaikki pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 kuin kuolemaa\u201d. Rehtorilla piti olla auktoriteettia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vertaillaanpa rehtorin ja oppilaan merkint\u00f6j\u00e4 samoilta vuosilta:<\/p>\n\n\n\n

\u201dKoulussa on ollut suoraan sanoen kuivaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Ei yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n kertomista sielt\u00e4. Ei reksik\u00e4\u00e4n aina jaksa olla sukkela. Oli niin pitk\u00e4piim\u00e4ist\u00e4, etten jaksanut kuunnella vaan kirjoitin luetteloa filmin\u00e4yttelij\u00e4in nimist\u00e4,\u201d kirjoitti Aulikki 18.10.1926.<\/p>\n\n\n\n

Rehtorin ajatukset taas olivat muualla. H\u00e4n pohti v\u00e4h\u00e4varaisen abiturientin tilannetta. Kyseinen nuorukainen oli punaisena tunnetun toimittajan ja kansanedustajan V\u00e4in\u00f6 Vankkojan poika, jota tehtailija Rafael Haarla oli tukenut olettaessaan pojan olevan ajattelultaan valkoinen. Nuorukainen tunnusti Haarlalle olevansa punainen ja tarjosi rahoja takaisin. Kaarlo Tiilil\u00e4 totesi p\u00e4iv\u00e4kirjalleen 23.10.1926 arvostavasti, ett\u00e4 \u201drehellinen poika se V\u00e4in\u00f6 oli.\u201d<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin 18-vuotias Aulikki Mattila on oppinut arvostamaan rehtorin huumorintajua. Aulikki kertoo 11.12.1928 p\u00e4iv\u00e4kirjassaan, kuinka rehtori oli antanut heille odotettua vaikeammat ainekokeiden aiheet: \u201dLuokka huokaili ja katseli kattoa ja pureskeli kyn\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4, ja reksi myh\u00e4ili, ett\u00e4 taitaa olla sen entisen aasin, kun ei tiennyt apilako vai kaurako se paremmalta maistuisi. Bah!\u201d<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1929 Kaarlo Tiilil\u00e4 murehtii p\u00e4iv\u00e4kirjassaan \u201djazzaavaa\u201d nuorisoa, jota h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n uhkaa \u201dtapain turmelus\u201d. Erityisen huolissaan Tiilil\u00e4 oli tytt\u00f6jen villiintymisest\u00e4: \u201dP\u00e4iv\u00e4ni on mennyt piloille IV:n luokan tytt\u00f6jen kurinpitoasian takia. Toinen saa k\u00e4sky erota ja toinen pannaan 9 tunniksi karseriin.\u201d Tyt\u00f6t olivat tapailleet nuoria miehi\u00e4 ja olleet luvatta pois koulusta.<\/p>\n\n\n\n

Aulikki sen sijaan riemuitsee omassa p\u00e4iv\u00e4kirjassaan jazzista, lyhyist\u00e4 hameista, polkkatukasta sek\u00e4 nykynaisten uudenlaisesta vapaudesta, ja julistaa: \u201dNykyajan tytt\u00f6 on itsen\u00e4inen ja vapaa siroja sormenp\u00e4it\u00e4\u00e4n my\u00f6ten. H\u00e4n ei turhia huokaile, h\u00e4n kulkee omaa tiet\u00e4\u00e4n, hallitsee itse\u00e4\u00e4n ja omaisuuttaan ja el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1929 Aulikki Mattila p\u00e4\u00e4si ylioppilaaksi. Kaikki Tampereen yhteiskoulun 35 abiturienttia hyv\u00e4ksyttiin. Aamulehti julkaisi heid\u00e4n nimens\u00e4 22.5.1929:<\/p>\n\n\n\n

Paavo Adler, Aarne Arho, Ruth Arho, Kaarlo Cederberg, Liisa Engbom, Pentti Hanho, Sirkka Havas, Kauko Heikkil\u00e4, Anna-Liisa Huttunen, Jorma Isaksson, Matti J\u00e4nne, Osmo Kallio, Niilo Karlson, Helena Kauppila, Kalervo Kivim\u00e4ki, Aira Laaksonen, Sulo Lahti, Kosti Lahtinen, Aulikki Mattila, Jorma Paatola, Lauri Rantala, Eva Reinius, Helmi Rekola, Marjatta Saarinen, Paavo Salo, Elli Salonen, Aarne Sihvonen, Aune Simil\u00e4, Maire Sormunen, Lahja Tarkka, Jaakko Tiitola, Kaarlo Toivonen, Valter Tuomi, Osmo Vuorio ja yksityisoppilas Maija Kyr\u00f6honka.<\/p>\n\n\n\n

Rehtori Tiilil\u00e4 oli vilpitt\u00f6m\u00e4sti riemuissaan ja ylpe\u00e4 19.5.1929, kun ylioppilastulokset julkaistiin:<\/p>\n\n\n\n

\u201dT\u00e4n\u00e4\u00e4n saapui tieto ylioppilaskokeista ja merkillinen tieto \u2013 kaikki 35 kokelasta ynn\u00e4 1 privatisti hyv\u00e4ksytyt! Siis Helsingist\u00e4 aikaisemmin levinnyt huhu, ett\u00e4 meid\u00e4n koulu olisi paras koko maassa, osoittautuu oikeaksi. Ja kokonaista 12 laudaturia ainekirjoituksessa! T\u00e4m\u00e4 on ihana palkinto sen merkkitapauksen kohdalla, ett\u00e4 koulu nyt laskee 25:nnen kerran ylioppilaita.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Aulikki Mattila jatkoi yliopistoon lukemaan englannin kielt\u00e4 ja valmistui aikanaan opettajaksi. H\u00e4n matkusteli ja sai n\u00e4hd\u00e4 maailmaa. Kaarlo Tiilil\u00e4 hoiti rehtorin virkaansa Tampereen yhteiskoulussa vuoteen 1934.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Rami M\u00e4hk\u00e4 (Toim.): Vangittu prinsessa. Aulikki Mattilan p\u00e4iv\u00e4kirjat 1923\u20121929.<\/p>\n\n\n\n

Paul Tiilil\u00e4 (toim.): Rehtorin p\u00e4iv\u00e4kirjat. Tampereen yhteiskoulun rehtori Kaarlo Tiilil\u00e4n p\u00e4iv\u00e4kirjoista 1893-1936 koottua. Tampereen yhteiskoulun s\u00e4\u00e4ti\u00f6, 2005.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto: H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin henkikirjat – H:177 Henkikirja 1909, jakso 401, s. 363. H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin henkikirjat – H:270 Henkikirja 1920, jakso 211, s. 208.<\/p>\n\n\n\n

Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan arkisto: muuttaneet 1904-1915, sis\u00e4\u00e4n 13.11.1906. Rippikirja 1898-1907 s. 509.<\/p>\n\n\n\n

Kuvat:<\/p>\n\n\n\n

Katun\u00e4kym\u00e4 Tampereelta. Elfelt Kgl. Hoffotograf, reprokuvaaja 1918. Historian kuvakokoelma, HK19681123:2359.3.9. Museovirasto.<\/p>\n\n\n\n

Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1900-luvun alussa. Historian kuvakokoelma. HK19611227:198. Museovirasto.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Tiina Miettinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime syksyn\u00e4 Tampereen p\u00e4\u00e4kirjasto Metson poistomyynnist\u00e4 tarttui mukaani teos \u201dVangittu prinsessa. Aulikki Mattilan p\u00e4iv\u00e4kirjat 1923\u20121929\u201d, jonka on toimittanut Rami M\u00e4hk\u00e4. Luin sen innolla, sill\u00e4 olen itsekin ollut tamperelainen nuori. Olen k\u00e4ynyt elokuvissa ja kuljeskellut kavereiden kanssa kaupungilla aivan kuten Aulikkikin sata vuotta sitten. Nuorison ilot ja surut ovat samoja vuosikymmenest\u00e4 toiseen. Kirja ilmestyi vuonna 2021, … Jatka lukemista Aulikki Mattila ja 1920-luvun Tampere<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"class_list":["post-1404","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-tiina-miettinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1404"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1414,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404\/revisions\/1414"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1404"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1404"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1404"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}