{"id":1347,"date":"2023-04-22T00:00:00","date_gmt":"2023-04-21T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1347"},"modified":"2023-04-12T17:36:38","modified_gmt":"2023-04-12T14:36:38","slug":"titanicilla-amerikkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2023\/04\/22\/titanicilla-amerikkaan\/","title":{"rendered":"Titanicilla Amerikkaan"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Parikkalasta kotoisin ollut talollisen tyt\u00e4r, 30-vuotias <strong>Anna Maria Sinkkonen <\/strong>l\u00e4hti Titanic-laivalla Amerikkaan 10.4.1912. H\u00e4n oli k\u00e4ynyt rippikoulun ja osasi jotenkin lukea, mutta ei kirjoittaa. Miksi h\u00e4n halusi l\u00e4hte\u00e4 ja miten h\u00e4n matkasta selvisi?<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"753\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/RMS_Titanic_3-1024x753.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1364\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/RMS_Titanic_3-1024x753.jpg 1024w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/RMS_Titanic_3-300x221.jpg 300w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/RMS_Titanic_3-768x564.jpg 768w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/RMS_Titanic_3.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Titanic (l\u00e4hde: Wikipedia Commons)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Annan kotitausta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Annan is\u00e4 <strong>Matti Matinpoika Sinkkonen<\/strong>, s. 1847 oli kotoisin Parikkalan Tyrj\u00e4n kyl\u00e4st\u00e4. Koska h\u00e4n ei ollut vanhin poika, ei h\u00e4n halunnut j\u00e4\u00e4d\u00e4 kotitilalle, vaan etsi vaimon muualta. H\u00e4n meni kotiv\u00e4vyksi Poutalan kyl\u00e4n Poutalanm\u00e4en tilalle vuonna 1869, jolloin h\u00e4n meni naimisiin <strong>Leena Poutasen<\/strong> kanssa. Tilan is\u00e4nt\u00e4, Leenan is\u00e4 Mikko Poutanen oli kuollut kolme vuotta aiemmin 1866. Matin ja Leenan avioiduttua helmikuussa 1869 tilalla asuivat heid\u00e4n lis\u00e4kseen 50-vuotias leski Eufemia Nokelainen ja Leenan sisaret Maria ja Anna, jotka kuolivat 1869 ja 1873.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Matti Sinkkonen ja Leena saivat kuusi lasta vuosina 1870-1884, ensin pojat Matti ja Mikko, sitten tytt\u00e4ret Matilda, Katriina, Anna ja Iida. Is\u00e4 Matti ei pysynyt ihan kaidalla polulla, sill\u00e4 h\u00e4n syyllistyi rikkomuksiin. H\u00e4n sai 1888 tuomion ensikertaisesta murtovarkaudesta 24 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vankeutta \u201dvett\u00e4 ja leip\u00e4\u00e4\u201d ja 1892 kolmannesta kerrasta viinan myynti\u00e4 tuomiona vankeutta kuusi kuukautta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Leenan 75-vuotias \u00e4iti kuoli 7.2.1894 ja Leena-vaimo 53-vuotiaana 3.5.1897. Matille j\u00e4i huollettavaksi 18-, 15- ja 12- vuotiaat tytt\u00e4ret, muut lapset olivat jo aikuisia, mutta asuivat kotona. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen perheen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtui monia muutoksia.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">Is\u00e4 Matti haki Antreasta uuden vaimon Anni Tuomaantyt\u00e4r Iivosen ja meni naimisiin 17.5.1899. Heille syntyi poika Juhana 20.5.1900.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Matin vanhin poika Matti meni naimisiin 22.7.1900 Anna Naukkarisen kanssa ja toi vaimonsa kotitilalle. Heille syntyi vuosina 1902-1909 kolme lasta, joista nuorin kuoli kahden kuukauden ik\u00e4isen\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Tyt\u00e4r Matilda meni naimisiin Aleksei Iwanoff Kondratjeffin kanssa 21.11.1900 ja muutti miehens\u00e4 luo Parikkalan Koitsanlahteen.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">N\u00e4iden muutosten j\u00e4lkeen 1900-luvun alkuvuosina Poutalanm\u00e4en tilalla asuivat is\u00e4 Matti Sinkkonen uuden perheens\u00e4 kanssa (3 henke\u00e4), poika Matti Sinkkonen vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa (4 henke\u00e4), aikuiset tytt\u00e4ret Katriina, Anna Maria ja Iida sek\u00e4 toinen poika Mikko (4 henke\u00e4). Mikko oli henki- ja rippikirjojen kirjojen mukaan mielisairas ja h\u00e4nen hoidostaan syntyi kunnalle ilmeisesti kuluja, koska kunta peri h\u00e4nen hoitokulujensa kattamiseksi (4.6.1910 Jaakkiman sanomien mukaan) \u201dulosottoon kirjattua omaisuutta Mikko Sinkkoselta\u201d. My\u00f6hemmin kunta teki uusia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 perinn\u00e4st\u00e4. Niinp\u00e4 is\u00e4 Matti joutuikin muuttamaan perheens\u00e4 kanssa jo vuonna 1911 palstatilalliseksi Poutala 2:een ja poika Matti j\u00e4i Poutalanm\u00e4en is\u00e4nn\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/1914-Parikkalan-sanomat-20.5.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1374\" width=\"342\" height=\"303\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/1914-Parikkalan-sanomat-20.5.jpg 470w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/1914-Parikkalan-sanomat-20.5-300x266.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 342px) 100vw, 342px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Parikkalan sanomat 20.5.1914<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Naimattomat tytt\u00e4ret alkoivat olla jo \u201dyli naimai\u00e4n\u201d, eiv\u00e4tk\u00e4 he olleet l\u00f6yt\u00e4neet sopivaa puolisoa. He tunsivat varmaan olevansa v\u00e4h\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 talossa ja l\u00e4htiv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n parempaa tulevaisuutta muualta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Tytt\u00e4ret alkavat suunnitella Amerikkaan muuttoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Amerikka alkoi houkuttaa tytt\u00e4ri\u00e4. Parikkalasta muutti Pohjois-Amerikkaan siirtolaistilaston mukaan vuosina 1894-1920 yhteens\u00e4 294 henkil\u00f6\u00e4, heist\u00e4 53% l\u00e4hti vuosina 1906-1910. L\u00e4htij\u00f6ist\u00e4 enemmist\u00f6 oli miehi\u00e4, joilla osalla perhe seurasi per\u00e4ss\u00e4. Suurin osa l\u00e4htij\u00f6ist\u00e4 oli 21-30 -vuotiaita. Kanada oli muuttokohteena suositumpi kuin Yhdysvallat. Matka alkoi useimmiten Hangosta, jossa tehtiin l\u00e4htij\u00f6ille l\u00e4\u00e4k\u00e4rintarkastus ja matkalippujen tarkastus. Parikkalasta l\u00e4hti Amerikkaan mm. Ester Loikkanen (\u00e4iti oli syntyj\u00e4\u00e4n Sinkkonen), Heikki Sinkkonen, Otto Mauriz Sinkkonen ja Viljo Sinkkonen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Luultavasti Sinkkosen tytt\u00e4ret olivat kuulleet heist\u00e4 ja se rohkaisi suunnittelemaan muuttoa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 matkaan l\u00e4hti nuorin tyt\u00e4r Iida, joka oli melkein 23-vuotias ja naimaton, kun<strong> <\/strong>sai passin 5.10.1907 Amerikkaan muuttoa varten.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">28-vuotias Katriina sai passin Amerikkaan muuttoa varten 4.11.1907, mutta vasta rippikirjassa 1910-1919 on merkint\u00e4 Amerikkaan muutosta 24.8.1912. Muuttoon tuli kuitenkin mutkia matkaan, sill\u00e4 Katariina tuomittiin Hangon raastuvanoikeudessa 14.10.1912 myym\u00e4l\u00e4varkaudesta ja maksamaan sakkoa 50 markkaa. Ilmeisesti h\u00e4nt\u00e4 ei p\u00e4\u00e4stetty matkaan, sill\u00e4 seuraava merkint\u00e4 Parikkalan rippikirjassa on, ett\u00e4 h\u00e4n oli palannut sinne. Matkakuume ei kuitenkaan ilmeisesti hellitt\u00e4nyt Katriinasta, sill\u00e4 viimeinen tieto rippikirjassa on, ett\u00e4 h\u00e4n kuoli vuonna 1916 K\u00f6\u00f6penhaminassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Titanic-laiva ja sen uppoaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Titanic oli White Star Line -yhti\u00f6n matkustajalaiva, joka l\u00e4hti neitsytmatkalleen Southamptonin satamasta Englannista 10. huhtikuuta 1912 kello 12 ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4n\u00e4 oli Yhdysvaltojen New York. Aluksen oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 saapua New Yorkiin keskiviikkona 17. huhtikuuta, ja matka sujui ongelmitta aina huhtikuun 14. p\u00e4iv\u00e4n iltaan asti. Ensimm\u00e4isen kerran t\u00e4hyst\u00e4j\u00e4 havaitsi j\u00e4\u00e4vuoren klo 23.40 noin 450 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Titanic t\u00f6rm\u00e4si Pohjois-Atlantilla t\u00e4ytt\u00e4 vauhtia j\u00e4\u00e4vuoreen ja upposi v\u00e4hitellen klo 2.20. J\u00e4\u00e4vuori oli repinyt aluksen kylkeen aukkoja kuuden ensimm\u00e4isen osaston kohdalle. Titanic\u00a0oli suunniteltu pysym\u00e4\u00e4n pinnalla, vaikka vett\u00e4 tulvisi nelj\u00e4\u00e4n per\u00e4kk\u00e4iseen osastoon, mutta nyt kuudessa osastossa oli vuoto, jota ei voitu tukkia.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"533\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Uusi-Suometar-17.04.1912-s.-8-rajattu-533x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1386\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Uusi-Suometar-17.04.1912-s.-8-rajattu-533x1024.jpg 533w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Uusi-Suometar-17.04.1912-s.-8-rajattu-156x300.jpg 156w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Uusi-Suometar-17.04.1912-s.-8-rajattu-768x1476.jpg 768w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Uusi-Suometar-17.04.1912-s.-8-rajattu-799x1536.jpg 799w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Uusi-Suometar-17.04.1912-s.-8-rajattu-1066x2048.jpg 1066w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Uusi-Suometar-17.04.1912-s.-8-rajattu-scaled.jpg 1332w\" sizes=\"auto, (max-width: 533px) 100vw, 533px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Uusi Suometar 17.4.1912 s. 8. <br>Artikkeli on luettavissa Kansalliskirjaston sivuilla:<br>https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1196671?page=8<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Titanic upposi vieden mukanaan 1\u00a0517 ihmist\u00e4, joka oli 68,2 % laivan matkustajista, ja vain 706 pelastui. Pelastuneista 199 matkustajaa oli 1. luokassa, 119 oli 2. luokassa ja 174 matkustajaa 3. luokassa. Suurin mahdollisuus pelastua (60,5 %) oli 1. luokan matkustajilla ja huonoin (24,5 %) 3. luokan matkustajilla. Miehist\u00f6st\u00e4 pelastui 214 henke\u00e4 (23,8 %), mutta kapteeni Edward Smith upposi laivan mukana. Valtaosa laivalla olleista suomalaisista matkusti kolmannessa luokassa, jota yleisesti kutsuttiin siirtolaisluokaksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Titanic oli sisarlaivojensa ohella aikansa suurin ja loisteliain h\u00f6yrylaiva, ja sit\u00e4 sanottiin \u201dk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 uppoamattomaksi\u201d. Titanicin uppoaminen onkin historian kuuluisin merionnettomuus. Tarinan mukaan orkesteri soitti uppoamisen loppuun asti ja viimeiseksi virren Sua kohti herrani.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Onnettomuustutkimuksissa uppoamisen todettiin olleen seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 laivan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Smith ei ottanut j\u00e4\u00e4vuorivaroituksia ajoissa huomioon, eik\u00e4 laiva hidastanut vauhtiaan vaara-alueella. Onnettomuutta pahensi se, ettei pelastusveneit\u00e4 lastattu t\u00e4yteen. Pelastusliivej\u00e4 riitti kaikille, mutta ne eiv\u00e4t suojanneet kylm\u00e4lt\u00e4 vedelt\u00e4. Puolessa tunnissa l\u00e4hes kaikki veden varaan joutuneet olivat paleltuneet kuoliaiksi. Osalla matkustajista oli p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n vain y\u00f6asu, osalla juhlapuku.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Onnettomuus oli aikanaan suuri uutinen my\u00f6s Suomessa. Siit\u00e4 uutisoitiin laajasti sanomalehdiss\u00e4 ja useampaan kerran, koska tietoja saatiin v\u00e4hitellen lis\u00e4\u00e4. Sanomalehti Salmetar kertoi 20.4.1912, ett\u00e4 laivan mukana mereen joutui 50&nbsp;000 s\u00e4kki\u00e4 kahvia, 50&nbsp;000 laatikkoa teet\u00e4 ja jalokivi\u00e4 n. 1,5 miljoonan edest\u00e4. Laivan lasti oli vakuutettu 3 miljoonan edest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"957\" height=\"815\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Titanic2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1366\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Titanic2.png 957w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Titanic2-300x255.png 300w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Titanic2-768x654.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 957px) 100vw, 957px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">RMS Titanicin hylky l\u00f6ydettiin vuonna 1985, noin 73 vuotta onnettomuuden j\u00e4lkeen. 3&nbsp;798 metrin syvyydess\u00e4 lep\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4, v\u00e4hitellen hajoavaa hylky\u00e4 on tutkittu paljon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Anna Sinkkosen kohtalo<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Anna p\u00e4\u00e4si ripille 1898 ja k\u00e4vi ehtoollisella 1907.&nbsp; Parikkalan rippikirjassa 1900-1909 on merkint\u00e4, ett\u00e4 30-vuotias Anna on Viipurissa. Olisiko Anna ollut tienaamassa matkarahoja siell\u00e4? Kotoa tuskin liikeni h\u00e4nelle matkarahoja. H\u00e4n l\u00e4hti Hangosta Polaris-laivalla 3.4.1912 Englantiin Southamptoniin. Sielt\u00e4 h\u00e4n l\u00e4hti 10.4.1912 Titanic-laivalla suuntana New York. Laivalla matkusti 63 suomalaista, joista 20 selvisi haaksirikosta hengiss\u00e4. Heist\u00e4 16 matkusti 3. luokassa ja vain nelj\u00e4 2. luokassa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"652\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Lehtikuva-1024x652.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1363\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Lehtikuva-1024x652.jpg 1024w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Lehtikuva-300x191.jpg 300w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Lehtikuva-768x489.jpg 768w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Lehtikuva.jpg 1440w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva Anna Sinkkosesta on ollut New Yorkin Uutisissa 24.4.1912 ja julkaistu uudelleen It\u00e4-Savossa 25.10.2020<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Anna Sinkkonen matkusti onnekseen 2. luokassa. H\u00e4n oli matkalla Bostoniin sisarensa Iidan luo, joka meni naimisiin 15.6.1912 Charles Leafin kanssa. He asuivat USA:ssa paikassa Brighton Massachusetts.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"686\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Titanic-2.-luokka-1024x686.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1365\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Titanic-2.-luokka-1024x686.jpg 1024w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Titanic-2.-luokka-300x201.jpg 300w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Titanic-2.-luokka-768x515.jpg 768w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Titanic-2.-luokka-1536x1030.jpg 1536w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Titanic-2.-luokka.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/www.geni.com\/people\/Anna-Maria-Salmi\/6000000015871587095\">Geni.comin englanninkielisess\u00e4 selostuksessa<\/a> kerrotaan, ett\u00e4 laivan keula oli jo alkanut vajota, kun alettiin laskea ensimm\u00e4ist\u00e4 pelastusvenett\u00e4, johon Anna p\u00e4\u00e4si. Veneess\u00e4 kaikilla kymmenell\u00e4 naisella oli pelastusliivit. Laivan miehist\u00f6 ei p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt pelastusveneisiin miehi\u00e4. Annan veneess\u00e4 olisi ollut viel\u00e4 tilaa, mutta monet olivat kielt\u00e4ytyneet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4st\u00e4 laivaa ja menem\u00e4st\u00e4 pelastusveneeseen. Anna ei t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ymm\u00e4rt\u00e4nyt, miksi ihmisi\u00e4 k\u00e4skettiin menem\u00e4\u00e4n kiireesti veneisiin. H\u00e4n ajatteli, kuinka noloa olisi, kun kaikki nauraisivat heille, kun he palaisivat Titaniciin pienen soutelun j\u00e4lkeen. Heid\u00e4n veneens\u00e4 pelastettiin klo 4 paikalle tulleeseen matkustajalaiva Carpathiaan, joka oli ensimm\u00e4inen alus, joka vastasi Titanicin avunpyynt\u00f6\u00f6n. Anna oli silloin jonkinlaisessa shokissa, koska oli saanut veneess\u00e4 p\u00e4\u00e4vamman, jonka arvet s\u00e4ilyiv\u00e4t loppuel\u00e4m\u00e4n ajan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Perill\u00e4 New Yorkissa h\u00e4net ja hyttikumppaninsa 18-vuotias Lyyli Silv\u00e9n majoitettiin juutalaiseen Welcome Home -asuntolaan. P\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n sisarensa luo ja toivuttuaan jonkin aikaa h\u00e4n sai ty\u00f6paikan palvelijana bostonilaisen poliisin kotona.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Anna avioitui vuonna 1918 Seattle King Washingtonissa suomalaissyntyisen kaivosmies John Salmen kanssa, joka oli muuttanut USA:han 1905. <a href=\"https:\/\/images.findagrave.com\/photos\/2009\/179\/5321141_124632534441.jpg\">John kuoli 76-vuotiaana 1961<\/a> ja <a href=\"https:\/\/images.findagrave.com\/photos\/2009\/179\/5321142_124632530874.jpg\">Anna 81-vuotiaana 25.11.1963<\/a>, molempien kuolinpaikka oli Issaquah, King, Washington, USA.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>L\u00e4hteet:<\/strong> <br>Parikkalan kirkonkirjat ja henkikirjat<br><a href=\"https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/search?formats=NEWSPAPER\">Lukuisat vanhat sanomalehdet<\/a><br><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/RMS_Titanic\">Titanic Wikipediassa<\/a><br><a href=\"https:\/\/siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi\/\">Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisteri<\/a><br><a href=\"https:\/\/www.geni.com\/people\/Anna-Maria-Salmi\/6000000015871587095\">Anna Maria Salmi Geniss\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-orange-color has-text-color has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kirjoittaja Raija Kannisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Parikkalasta kotoisin ollut talollisen tyt\u00e4r, 30-vuotias Anna Maria Sinkkonen l\u00e4hti Titanic-laivalla Amerikkaan 10.4.1912. H\u00e4n oli k\u00e4ynyt rippikoulun ja osasi jotenkin lukea, mutta ei kirjoittaa. Miksi h\u00e4n halusi l\u00e4hte\u00e4 ja miten h\u00e4n matkasta selvisi? Annan kotitausta Annan is\u00e4 Matti Matinpoika Sinkkonen, s. 1847 oli kotoisin Parikkalan Tyrj\u00e4n kyl\u00e4st\u00e4. Koska h\u00e4n ei ollut vanhin poika, ei h\u00e4n &hellip; <a href=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2023\/04\/22\/titanicilla-amerikkaan\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Titanicilla Amerikkaan<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-1347","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-raija-kannisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1347"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1399,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1347\/revisions\/1399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}