{"id":1325,"date":"2023-03-25T00:00:00","date_gmt":"2023-03-24T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1325"},"modified":"2023-02-28T21:49:35","modified_gmt":"2023-02-28T18:49:35","slug":"vallankumousta-paennut-huippusellisti-paatyi-tampereelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2023\/03\/25\/vallankumousta-paennut-huippusellisti-paatyi-tampereelle\/","title":{"rendered":"Vallankumousta paennut huippusellisti p\u00e4\u00e4tyi Tampereelle"},"content":{"rendered":"\n

Kalevankankaan hautausmaan it\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 hautakivi, jossa kerrotaan, ett\u00e4 paikalle on haudattu sellisti Jacques de Boutkovsky<\/strong> (s. 1.12.1858, k. 20.8.1950) ja h\u00e4nen vaimonsa Alexandrine de Boutkovsky<\/strong> (s. 10.9.1866, k. 27.3.1964).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on n\u00e4iden Kalevankankaalle p\u00e4\u00e4tyneiden henkil\u00f6iden tarina? Tampereen lehdist\u00e4 l\u00f6ytyy varsinkin 1930-luvulta monia uutisia sellisti Boutkovskyst\u00e4. Viel\u00e4 tuolloin h\u00e4n konsertoi ahkerasti, vaikka oli jo yli 70-vuotias. H\u00e4n my\u00f6s ilmoitteli usein Tampereen lehdiss\u00e4 antavansa opetusta sellon ja pianon soitossa Pietarin konservatorion metodin mukaan. H\u00e4n ilmoitti olevansa tavattavissa osoitteessa Hallituskatu 12 E ovi 17 ja puhuvansa suomea (esimerkiksi Aamulehti 2.9.1934). Tampereella h\u00e4n toimi my\u00f6s kaupunginorkesterin soolosellistin\u00e4 viel\u00e4 80-vuotiaana (Aamulehti 2.12.1938).<\/p>\n\n\n\n

Aamulehdess\u00e4 kerrottiin ylist\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn h\u00e4nen oppilaskonsertistaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1934 (Aamulehti 24.4.1934): \u201dSellotaiteilija J. de Boutkovsky on armoitettu opettaja. H\u00e4n on itse aikoinaan saanut Pietarin konservatorion opetuksen ja on ollut parhaina vuosinaan mainittavan etev\u00e4 sellonsoittaja \u2013 sek\u00e4 mitat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 pianisti. Mutta h\u00e4nell\u00e4 on pedagogina erinomainen avu: h\u00e4n kunnioittaa harvinaisessa m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ammatillista pystyv\u00e4isyytt\u00e4. H\u00e4n opettaa oppilailleen sujuvan vasemman k\u00e4den kulun ja oteasennon sek\u00e4 jousiotteen, joka tuo kiinte\u00e4n, s\u00e4ilyv\u00e4sti v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nen, mutta h\u00e4n ei pakota oppilaitaan maustamaan soittoaan. H\u00e4n ei himoitse esitt\u00e4\u00e4 \u2019ihmelapsia\u2019. Jos teknillisesti kehittynyt oppilas saa esiin my\u00f6s esityksellisesti painavaa, antaa de Boutkovsky t\u00e4lle sis\u00e4iselle kasvulle vapaata mahdollisuudet. Juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 eilinen oppilasn\u00e4yte oli niin pakottoman hauska. Varsinaisessa konsertissa harvoin vallitsee niin v\u00e4lit\u00f6n mieliala kuin eilisess\u00e4 n\u00e4ytetilaisuudessa.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Jutussa kerrotaan sitten tarkemmin kunkin oppilaan esityksist\u00e4. Illan esiintyjist\u00e4 mainitaan seuraavat: Olli Ignatius, Aimo Tammio, Jouko Autero, Aili Kurtto, Erkki Selin, Sirli Ignatius, Matti Ignatius ja Eija Ignatius. Kuulijoita kerrotaan olleen l\u00e4hes t\u00e4ysi sali ja innostus ylitti \u201dparemmatkin tamperelaiset innostukset\u201d.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva: Jacques de Boutkovsky 75-vuotiaana. Muusikerilehti 1933.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Suomen Muusikeriliiton \u00e4\u00e4nenkannattaja Muusikerilehti kirjoitti 11.11.1933 de Boutkovskyn 75-vuotisjuhlan kunniaksi h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nvaiheistaan seuraavaa: \u201dJoulukuun 1: pn\u00e4 t\u00e4ytti sellotaiteilija Jacques de Boutkovsky 75 vuotta. Jo vuonna 1872 h\u00e4n alkoi opiskelunsa Moskovan konservatoriossa, jossa erikoissoittimekseen valitsi sellon. Konservatoriossa toimi mm. opettajana my\u00f6s P. Tschaikovskij (musiikin teoria), jonka oppilas herra B. oli. Sellon opettajana toimi kuuluisa Fitzenhagen, joka mm. oli Butkovskyn ensimm\u00e4inen opettaja sellonsoitossa. Pianonsoitossa opetti h\u00e4nt\u00e4 paitsi konservatorion johtaja, N. Rubinstein, kuuluisa Taneff. Perheasioiden vuoksi oli B:n kahden opiskeluvuoden j\u00e4lkeen siirrytt\u00e4v\u00e4 Pietarin konservatorioon, miss\u00e4 joutui opiskelemaan sellonsoittoa yliopettaja Markuksen ja pianonsoittoa professori Tschernin johdolla.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Boutkovskyn opiskelu p\u00e4\u00e4ttyi vasta vuonna 1881. H\u00e4n soitti vuonna 1889 solistina selloa keisarillisessa hoviorkesterissa, jonka esityksi\u00e4 saatiin kuulla vain hovissa. Vuonna 1914 Boutkovsky sai t\u00e4yden el\u00e4kkeen, jonka h\u00e4n kuitenkin menetti vallankumouksen vuoksi. Jutussa kerrotaan edelleen, ett\u00e4 tultuaan Suomeen h\u00e4n on harjoittanut musiikkia ja jatkaa uraansa muusikkona viel\u00e4 75-vuotiaana. H\u00e4nen sanotaan olevan muusikoiden liiton vanhin j\u00e4sen.<\/p>\n\n\n\n

Boutkovskyn sukujuurista on saatavissa hyvin v\u00e4h\u00e4n tietoa. Geniss\u00e4 kerrotaan vain h\u00e4nen ja h\u00e4nen vaimonsa syntym\u00e4- ja kuolinajat ja ett\u00e4 heill\u00e4 oli yksi poika, Aleksander (s. 1893), joka sittemmin eli koko loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Suomessa. Boutkovskyn syntym\u00e4paikasta ei kerrota mit\u00e4\u00e4n, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n ei ollut alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4inen. Genin mukaan h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 sukunimi oli ollut muodossa Botkovski<\/strong>. Botkovski-nimiset ovat olleet nettitietojen mukaan l\u00e4hinn\u00e4 Puolan juutalaisia ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy nykyisin USA:sta ja Israelista.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kalevankankaan hautausmaan it\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 hautakivi, jossa kerrotaan, ett\u00e4 paikalle on haudattu sellisti Jacques de Boutkovsky (s. 1.12.1858, k. 20.8.1950) ja h\u00e4nen vaimonsa Alexandrine de Boutkovsky (s. 10.9.1866, k. 27.3.1964). Mik\u00e4 on n\u00e4iden Kalevankankaalle p\u00e4\u00e4tyneiden henkil\u00f6iden tarina? Tampereen lehdist\u00e4 l\u00f6ytyy varsinkin 1930-luvulta monia uutisia sellisti Boutkovskyst\u00e4. Viel\u00e4 tuolloin h\u00e4n konsertoi ahkerasti, vaikka oli jo yli … Jatka lukemista Vallankumousta paennut huippusellisti p\u00e4\u00e4tyi Tampereelle<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-1325","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-jorma-lappalainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1325"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1343,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325\/revisions\/1343"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}