{"id":1292,"date":"2023-02-25T00:00:00","date_gmt":"2023-02-24T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1292"},"modified":"2023-02-24T20:54:40","modified_gmt":"2023-02-24T17:54:40","slug":"suomen-sota-satakunnassa-vuonna-1808-esimerkkina-paavolan-talo-nakkilassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2023\/02\/25\/suomen-sota-satakunnassa-vuonna-1808-esimerkkina-paavolan-talo-nakkilassa\/","title":{"rendered":"Suomen sota Satakunnassa vuonna 1808, esimerkkin\u00e4 Paavolan talo Nakkilassa"},"content":{"rendered":"\n

\u201dMutta kun kirjoitettiin vuosi 1808, tuli Ven\u00e4j\u00e4n valta maahan ja sotav\u00e4ki eli armeija makasi 8 vuorokautta kyl\u00e4ss\u00e4 joka huone t\u00e4ynn\u00e4 ja teki suunnattoman vahingon ja hengen vaara oli silm\u00e4in edess\u00e4 suuri.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Helmikuun 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1808 215 vuotta sitten Ven\u00e4j\u00e4n joukot ylittiv\u00e4t rajan ja aloittivat etenemisen Suomen puolella. Suomalaiset joukot per\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4isten tielt\u00e4. Osa joukoista jatkoi kohti Poria ja ohitti Nakkilan maaliskuun puolessa v\u00e4liss\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4iset seurasivat per\u00e4ss\u00e4. Suuria taisteluja ei sodan alkuvaiheessa ollut, vain pienempi\u00e4 kahakoita. Sotajoukot majoittuivat taloissa ja ven\u00e4l\u00e4iset asettuivat joksikin aikaa my\u00f6s kotikyl\u00e4\u00e4ni Nakkilan Tattaraan.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Osa kartasta kirjassa: Jussi T. Lappalainen ym.: Suomen sodan historia 1808-1809.
Ven\u00e4l\u00e4isten joukkojen liikkeet punaisella, suomalaisten sinisell\u00e4.
Numeroiden merkitys: 3 = Klingspor p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vet\u00e4ytymisest\u00e4 5.3., 4 = Suomen armeija kiert\u00e4\u00e4 rannikon kautta, 7 = Hatanp\u00e4\u00e4n kahakka 11.3., Adlercreutz vet\u00e4ytyy kohti Ylistaroa, 8 = Punkalaitumen kahakka 12.3., 11 = Porista luovutaan Haistilan kahakan j\u00e4lkeen 17.3.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Matti Paavolan muistiinpanot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Matti Erkinpoika Paavola (s. 9.5.1786 Eurajoella, k. 23.11.1859 Nakkilassa) on tunnettu rukoilevaisjohtaja. H\u00e4n oli mennyt naimisiin Nakkilan Tattaran Paavolan talon Anna Juhantytt\u00e4ren kanssa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1805 19-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n. Tasan vuosi h\u00e4ist\u00e4 perheeseen syntyi esikoistyt\u00e4r ja reilu vuosi my\u00f6hemmin toinen tyt\u00e4r. Paavolan edellinen is\u00e4nt\u00e4 oli kuollut jo vuosia aikaisemmin. Rippikirjan mukaan leski ja kaksi h\u00e4nen sisartaan asui Paavolassa. Kerron Matti Paavolasta siksi, ett\u00e4 h\u00e4n kirjoitti muistiin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tapahtumista. N\u00e4m\u00e4 muistiinpanot ovat s\u00e4ilyneet j\u00e4lkipolville ja niit\u00e4 voi lukea Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa pienist\u00e4 erikokoisista vihkoista. Suurin osa teksteist\u00e4 kuvaa Paavolan hengellist\u00e4 etsint\u00e4\u00e4, mutta on niiss\u00e4 muutakin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Vanhana miehen\u00e4 vuonna 1857 pari vuotta ennen kuolemaansa Paavola kertasi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 vaiheita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Paavolan talo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Paavolan talo oli Matti Erkinpojan tullessa sinne is\u00e4nn\u00e4ksi huonossa kunnossa, mutta v\u00e4hitellen nuori is\u00e4nt\u00e4 sai tilannetta korjatuksi. Palvelusv\u00e4ke\u00e4 oli vain v\u00e4h\u00e4n. Paavola oli aikaisemmin ollut osa Hiljasen taloa, mihin on kirjattu paljon enemm\u00e4n palkollisia. Kyl\u00e4n talot sijaitsivat hyvin pienell\u00e4 alueella. Viljelysmaat olivat ymp\u00e4ri kyl\u00e4\u00e4. Paavolan talon rakennuksista ei ole tarkkaa tietoa. Voisi olettaa, ett\u00e4 Paavolan p\u00e4\u00e4rakennus ei ollut ihan pieni, sill\u00e4 muutama vuosi sodan j\u00e4lkeen siell\u00e4 kokoontui v\u00e4ke\u00e4 seuroihin muualtakin kuin Nakkilasta. Isojakokartasta<\/a> saa k\u00e4sityksen kyl\u00e4st\u00e4. Paavolan alueet on merkitty I-kirjaimella ja Hiljasen K-kirjaimella.<\/p>\n\n\n\n

Tiedettiink\u00f6 Paavolassa ven\u00e4l\u00e4isten tulosta?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tiedonkulku oli siihen aikaan hidasta. Suomen kirkoissa oli sunnuntaina 7.2.1808 luettu Suomen armeijan ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n sijaisen kenraali von Klerckerin ilmoitus armeijan mobilisoinnista ja odotettavissa olevasta Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4. Armeijalle oli annettu liikekannallepanoa koskeva k\u00e4sky jo helmikuun 1. p\u00e4iv\u00e4. Porin rykmentin ruotusotilaat olivat l\u00e4hteneet marssimaan kohti H\u00e4meenlinnaa. Tieto ven\u00e4l\u00e4isten hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 saavutti Tukholman hovinkin muutaman p\u00e4iv\u00e4n viiveell\u00e4. Varsinainen ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Klingspor oli sodan alkaessa Ruotsissa ja otti joukot komentoonsa H\u00e4meenlinnassa vasta 1.3, kun ven\u00e4l\u00e4isten rajanylityksest\u00e4 oli kulunut jo kaksi viikkoa.<\/p>\n\n\n\n

Milloin ven\u00e4l\u00e4iset Nakkilassa olivat?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Klingsporin johtama p\u00e4\u00e4armeija l\u00e4hti 6.3. H\u00e4meenlinnasta kohti Huittista, mist\u00e4 edettiin Kokem\u00e4elle. Sielt\u00e4 Klingspor joukkoineen l\u00e4hti 15.3. kohti Ulvilaa. Ven\u00e4l\u00e4iset seurasivat per\u00e4ss\u00e4. Klingsporin joukkoja suojasi 3. prikaati, joka saapui Ulvilaan 16.3. Marssi oli raskas, sill\u00e4 pakkasta oli jopa 40 astetta.  Suomalaiset yrittiv\u00e4t vaikeuttaa ven\u00e4l\u00e4isten etenemist\u00e4.  Maaliskuun 17. p\u00e4iv\u00e4 k\u00e4ytiin Ulvilan Haistilassa taistelu, jonka j\u00e4lkeen suomalaisten vet\u00e4ytyminen jatkui kohti Vaasaa. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ven\u00e4l\u00e4iset majoittuivat Ulvilaan ja Nakkilaan, osa my\u00f6s Kokem\u00e4elle.  Joukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei ole tarkkoja lukuja, mutta jossain on kerrottu, ett\u00e4 suomalaisten p\u00e4\u00e4armeijaan olisi kuulunut kolmensadan hevosen kolonna. Ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 oli l\u00e4hes yht\u00e4 paljon kuin suomalaisia, mutta Nakkilaan majoittuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei ole tarkkaa tietoa.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isten aiheuttamat vahingot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Paavola kirjoittaa tekstiss\u00e4\u00e4n kahdeksasta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja suunnattomasta vahingosta. Ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 oli Paavolan mukaan kaikki huoneet t\u00e4ynn\u00e4. Luultavasti kaikki kyl\u00e4n talot saivat kutsumattomia vieraita. T\u00e4m\u00e4n todistavat my\u00f6s vahingonkorvausvaatimukset, joita tehtiin muista Tattaran taloista, mutta ei Paavolasta. Kansallisarkiston sivuilla on Buxhoevdenin arkisto.  Siell\u00e4 on korvausvaatimusten lis\u00e4ksi my\u00f6s luettelo niist\u00e4 is\u00e4nnist\u00e4, jotka tekiv\u00e4t my\u00f6hemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 uskollisuudenvalan Ven\u00e4j\u00e4n keisarille. T\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n luettelossa ei ole Paavolaa.<\/p>\n\n\n\n

Paavola kirjoittaa tekstiss\u00e4\u00e4n hengenvaarasta, mutta ven\u00e4l\u00e4iset joukot tyytyiv\u00e4t ilmeisesti majoittumiseen ja ruoan ry\u00f6stelyyn.  Hevosille tarvittiin my\u00f6s ruokaa. Oliko vierailla ja Paavolan v\u00e4ell\u00e4 yhteist\u00e4 kielt\u00e4? Aseet puhuivat, tai ainakin niiden uhka. Sodan suurimmat taistelut olivat vasta edess\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4n joukot pyrkiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n turhaa v\u00e4kivaltaa. Ven\u00e4l\u00e4isten p\u00e4\u00e4llyst\u00f6 pyrki pit\u00e4m\u00e4\u00e4n joukkojensa keskuudessa yll\u00e4 kuria ja n\u00e4in murtaa suomalaisten vastarintahengen. T\u00e4m\u00e4 ehk\u00e4 toteutuikin Satakunnassa.  Silti kasakka otti sen, mik\u00e4 oli huonosti kiinni. Talojen varastot varmasti hupenivat ja sota vaikutti seuraavaan kes\u00e4\u00e4n. Paavolan tekstist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 tilanne oli hyvin pelottava. Paavola ei teksteiss\u00e4\u00e4n muistele ensimm\u00e4isen eik\u00e4 toisenkaan vaimonsa kuolemaa, ei lastensa menett\u00e4mist\u00e4, mutta koki ven\u00e4l\u00e4isten vierailun hyvinkin pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja pelottavana kokemuksena.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4iset jatkavat matkaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nakkilan osalta akuutein tilanne meni ohi, kun ven\u00e4l\u00e4iset joukot jatkoivat matkaa. Suomalaiset joukot jatkoivat per\u00e4\u00e4ntymist\u00e4\u00e4n Porin kautta kohti Pohjanmaata.  Ven\u00e4l\u00e4iset seurasivat per\u00e4ss\u00e4.  Poriin j\u00e4i jonkin verran ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 joukkoja. Nakkilan sotauhreista ei ole tietoa. Nakkilasta oli miehi\u00e4 Porin rykmentiss\u00e4. Siviilien kuolleisuus vuonna 1808 ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellisen suuri, pikemminkin p\u00e4invastoin, sill\u00e4 Nakkilan kappeliseurakunnassa kuoli maaliskuussa 1808 vain kaksi ihmist\u00e4. Seuraavana vuonna kuolleisuus nousi selv\u00e4sti. Syyn\u00e4 olivat kuitenkin taudit, erityisesti punatauti, joka tappoi paljon suomalaisia.<\/p>\n\n\n\n

Sota jatkuu, taistelut kovenevat, seuraavana vuonna rauha<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sodan kovimmat taistelut k\u00e4ytiin my\u00f6hemmin vuoden 1808 aikana.  Suomalaisten ensimm\u00e4inen suurempi voitto tuli Siikajoen taistelussa 18.4.1808. Siihen asti Klingsporin johtamat suomalaisjoukot olivat l\u00e4hinn\u00e4 vain per\u00e4\u00e4ntyneet. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei ollutkaan sellaista ylivoimaa, mit\u00e4 oli kuviteltu. Taistelu k\u00e4\u00e4ntyi lopulta kuitenkin Ruotsin tappioksi ja seuraavana vuonna solmittiin rauha.  Lainaan seuraavassa Mauno Koiviston kiitetty\u00e4 ja uudelleen ajankohtaista kirjaa Ven\u00e4j\u00e4n idea vuodelta 2001. Koivisto perustelee Ven\u00e4j\u00e4n toimia seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

\u201dAleksanteri I:n Suomea kohtaan osoittaman asenteen taustalla lienee ollut my\u00f6s se, ett\u00e4 Aleksanteri oli jo alkanut pel\u00e4t\u00e4 Napoleonin hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle ja tarvitsi p\u00e4\u00e4kaupungin l\u00e4heisyyteen kansan, joka oli asemaansa tyytyv\u00e4inen. \u2026\u201d

\u201dAleksanteri I antoi hallitsijavakuutuksen, jossa h\u00e4n lupasi pit\u00e4\u00e4 Suomessa voimassa maan uskonnon, perustuslait ja s\u00e4\u00e4tyerioikeudet ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kaikki n\u00e4m\u00e4 edut ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset vakaina ja v\u00e4\u00e4ristym\u00e4tt\u00f6min\u00e4 t\u00e4ydess\u00e4 voimassaan. \u2026\u201d

\u201dIhmisten arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muutos Ruotsin vallan alaisuudesta Ven\u00e4j\u00e4n imperiumin osaksi oli varmaankin pieni.  Virkakunta s\u00e4ilyi entisen\u00e4, lait s\u00e4ilyiv\u00e4t entisin\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Autonomian aika alkaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen sodan alku oli suurvaltapolitiikkaa. Aleksanteri I ja Napoleon olivat sopineet Tilsitiss\u00e4 salaisesti 1807 Suomen kohtalosta.  Suurvaltapolitiikka vaikutti my\u00f6s rauhaan 1809. Aleksanteri I salli Suomelle laajan autonomian. Jotain ven\u00e4l\u00e4isten asenteesta kertoo sekin, ett\u00e4 sodan aiheuttamista vahingoista saattoi tehd\u00e4 korvausanomuksia. Jussi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen selvitt\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassaan ven\u00e4l\u00e4isten aiheuttamia vahinkoja. Tutkimuksen painopiste on Pohjanmaalla, miss\u00e4 vahingot olivat suurimmat.<\/p>\n\n\n\n

Aleksanteri I:n pelko Napoleonin hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 osoittautui todeksi, mutta Suomen suuriruhtinaskuntaa t\u00e4m\u00e4 sota ei suoranaisesti koskettanut. Suomalaisia sotilaita l\u00e4hetettiin suojaamaan Pietaria, mutta ei kuitenkaan sotaan Napoleonia vastaan. Kuten Koivistokin totesi, tavallisen kansan arki muuttui vain v\u00e4h\u00e4n, vaikka Ruotsin valta p\u00e4\u00e4ttyi ja Suomesta tuli osa Ven\u00e4j\u00e4n imperiumia. Satakunta selvisi sodasta v\u00e4h\u00e4isin vaurioin verrattuna esimerkiksi Pohjanmaahan, jossa taisteltiin ja jossa ven\u00e4l\u00e4iset ry\u00f6stiv\u00e4t ja polttivat taloja. El\u00e4m\u00e4 Paavolan talossa jatkui ven\u00e4l\u00e4isten vierailun j\u00e4lkeen pitk\u00e4lle entiseen malliin. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Matti Paavolasta:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaitila, Aarne: Matti Paavola ja Satakunnan her\u00e4nn\u00e4isyys, teoksessa Satakunta Kotiseutututkimuksia II<\/a> , s. 134-182, 1928<\/p>\n\n\n\n

Suomen sota yleens\u00e4 ja sodan vahingoista:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lappalainen, Jussi T. – Ericson Wolke, Lars – Pylkk\u00e4nen, Ali, Suomen sodan historia 1808-1809, 2008.<\/p>\n\n\n\n

Luoto, Reima T.A. \u2013 Talvitie, Heikki \u2013 Visuri, Pekka, Suomen sota 1808-1809, 2010.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen Jussi, Paikallisyhteis\u00f6 resurssina ja tuhojen kohteena<\/a>, Ven\u00e4j\u00e4n armeijan logististen ratkaisujen seuraukset Suomen sodassa 1808-1809, V\u00e4it\u00f6skirja \u00c5bo Akademi 2011.<\/p>\n\n\n\n

Buxhoevdenin p\u00e4\u00e4majan siviilikanslian arkisto<\/a> kansallisarkiston sivuilla.<\/p>\n\n\n\n

Suomen sota Satakunnassa:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Koskinen, Ulla \u2013 Miettinen, Tiina \u2013 Korhonen, Teppo, Uudistuva maakunta, Satakunnan historia VI (1750-1869), 2014, s. 277-283.<\/p>\n\n\n\n

Salminen, Tapio, Joki ja sen v\u00e4ki (Huom. Linkin latautuminen kest\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.)<\/a>, Kokem\u00e4en ja Harjavallan historia j\u00e4\u00e4kaudesta 1860-luvulle, 2007, s. 460-463.<\/p>\n\n\n\n

Virkkala, Kalevi \u2013 Kopisto, Aarne \u2013 Lehtinen, Erkki, Suur-Ulvilan historia I (Huom. Linkin latautuminen kest\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.)<\/a>, 1967, \u00a0s. 608-616.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Heikki Nurmi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dMutta kun kirjoitettiin vuosi 1808, tuli Ven\u00e4j\u00e4n valta maahan ja sotav\u00e4ki eli armeija makasi 8 vuorokautta kyl\u00e4ss\u00e4 joka huone t\u00e4ynn\u00e4 ja teki suunnattoman vahingon ja hengen vaara oli silm\u00e4in edess\u00e4 suuri.\u201d Helmikuun 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1808 215 vuotta sitten Ven\u00e4j\u00e4n joukot ylittiv\u00e4t rajan ja aloittivat etenemisen Suomen puolella. Suomalaiset joukot per\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4isten tielt\u00e4. Osa joukoista jatkoi … Jatka lukemista Suomen sota Satakunnassa vuonna 1808, esimerkkin\u00e4 Paavolan talo Nakkilassa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-1292","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-heikki-nurmi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1292","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1292"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1292\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1323,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1292\/revisions\/1323"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1292"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1292"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1292"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}