{"id":1084,"date":"2022-10-08T00:00:00","date_gmt":"2022-10-07T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1084"},"modified":"2022-08-20T09:59:24","modified_gmt":"2022-08-20T06:59:24","slug":"rikas-maksaa-rahallaan-koyha-selkanahallaan-tampereen-kaakinmaan-kaakinpuu-rankaisupaikkana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2022\/10\/08\/rikas-maksaa-rahallaan-koyha-selkanahallaan-tampereen-kaakinmaan-kaakinpuu-rankaisupaikkana\/","title":{"rendered":"\u201dRikas maksaa rahallaan, k\u00f6yh\u00e4 selk\u00e4nahallaan\u201d. Tampereen Kaakinmaan kaakinpuu rankaisupaikkana."},"content":{"rendered":"\n

Kaakinmaa on yksi Tampereen kaupunginosista. Siihen kuuluu Pyynikin kirkkopuistosta etel\u00e4\u00e4n H\u00e4meenpuiston ja Mariankadun v\u00e4lille j\u00e4\u00e4v\u00e4 alue. Kaakinmaan nimi juontuu Tampereen yhteiskoulun lukion paikalla 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolle saakka sijainneesta, pahantekij\u00f6iden rankaisemiseen k\u00e4ytetyst\u00e4 kaakinpuusta<\/strong> eli h\u00e4pe\u00e4paalusta, johon rangaistava sidottiin kiinni ruoskimisen ajaksi. Kaakinmaan tultua asutetuksi kaakinpuu siirrettiin nykyisen Pirkankadun varrella sijainneeseen hiekkakuoppaan, jossa se sijaitsi siihen asti, kunnes uusi rikoslaki poisti raipparangaistukset vuonna 1894.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehti Jouko Sepp\u00e4sen mukaan kaakinpuun paikalla olisi ollut aikaisemmin mestauspaikka siihen asti, kun kuolemanrangaistukset olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 eli vuoteen 1825. Sotilaspy\u00f6veli asui tiett\u00e4v\u00e4sti Laiskolan<\/em> talossa, joka sijaitsi nykyisen Hallituskadun ja Kuninkaankadun kulman tienoilla.<\/p>\n\n\n\n

Kaakinpuu-nimi ei viittaa varsinaisesti hevosiin vaan nimi tulee ruotsin kielen sanasta k\u00e5k, -en, -ar<\/em><\/strong>.  Sana merkitsee mm. h\u00e4pe\u00e4paalua tai rangaistuspaalua, johon rangaistava sidottiin ruoskimisen ajaksi. Sanalla on muitakin merkityksi\u00e4 kuten \u2019h\u00f6kkeli\u2019<\/em> ja \u2019vankila\u2019<\/em> (vrt. \u2019saada kakkua\u2019). On olemassa my\u00f6s sana \u2019h\u00e4stk\u00e5k\u2019<\/em>, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vanhasta hevosesta. (L\u00e4hde: Svenska Akademiens Ordbok)<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva. Tampereen yhteiskoulun pihalla, Hallituskadun ja Mariankadun kulmassa on Kaakinmaan kaupunginosalle nimens\u00e4 antaneen kaakinpuun muistomerkki. T\u00e4ll\u00e4 paikalla pantiin toimeen kaupunkilaisten saamat raipparangaistukset 1890-luvun alkuun saakka. (Muistomerkin on pystytt\u00e4nyt Kaakinmaan Lions-klubi, kuvan otti Cai Melakoski)<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tuomioistuinten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t rangaistukset m\u00e4\u00e4riteltiin laissa. Ruotsin vuonna 1734 s\u00e4\u00e4detty rikoslaki oli voimassa pitk\u00e4\u00e4n Suomen autonomian aikana. Lain rangaistuskaaressa s\u00e4\u00e4dettiin hyvin yksityiskohtaisesti raipparangaistuksesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain Rangaistus Caaren V. Lucu oli otsikoitu Ruumin-rangaistuxesta ty\u00f6ll\u00e4 \/ raippawitzoilla ja witzoilla \/ nijn my\u00f6s wangiudella wedell\u00e4 ja leiw\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tyko Warto *)<\/em> on kuvannut hyvin tarkkaan, miten ruoskiminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tapahtui artikkelissaan Tammerkoski-lehdess\u00e4 vuonna 1938. Perustuen n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti h\u00e4nen itse henkil\u00f6kohtaisesti n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\u201dJoka oli saanut sakkorangaistuksen, vaan oli maksukyvyt\u00f6n, sai muuntorangaistuksen: colme talaria yht\u00e4 paria raippa-witzoja wastan, ja nelj\u00e4 talaria yht\u00e4 paria witzoja wastan, colme ly\u00f6m\u00e4 joca parista.\u201d Sanonnalla \u201cRikas maksaa rahallaan, k\u00f6yh\u00e4 selk\u00e4nahallaan\u201d ei siten ole vain kuvaannollista merkityst\u00e4, vaan se oli oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Raipparangaistuksia m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin lain nojalla Tampereellakin, ja tuomion t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanosta vastasi piiskurin tointa hoitava profossi<\/em>. Raipparangaistukset toivat helpotusta vankilatilojen puutteeseen. Tointa hoiti mm. Johan Meril\u00e4inen, joka kuittasi palkkioksi 26 ly\u00f6nnist\u00e4 kuusi silloista markkaa, 57 ly\u00f6nnist\u00e4 kahdeksan markkaa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Rangaistukset kaakinpuussa poistettiin Ruotsin kuningaskunnassa jo vuonna 1855. Vuonna 1889 s\u00e4\u00e4detty ja vuonna 1894 voimaan astunut Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslaki<\/em> ei en\u00e4\u00e4 tuntenut ruumiillisia h\u00e4pe\u00e4rangaistuksia. Ruumiilliset rangaistukset poistuivat tuomioistuinten valikoimasta vuonna 1894, mutta vankiloissa piiskattiin kurittomia vankeja vuoteen 1944 saakka.<\/p>\n\n\n\n

*) <\/em>Tyko Teofilus Warto <\/em><\/strong>(entinen sukunimi Wallgren<\/strong>; 29. huhtikuuta 1872\u20131959) oli suomalainen Tampereella asunut sosialidemokraattisen ty\u00f6v\u00e4nliikkeen aktiivi. Warto meni ty\u00f6h\u00f6n Finlaysonin puuvillatehtaaseen jo 13-vuotiaana. H\u00e4n ty\u00f6skenteli kutomoty\u00f6l\u00e4isen\u00e4 ja osallistui tehtaalaisseuran ja vuonna 1900 kutomoalan ammattiosaston perustamiseen. Warto toimi Kansan Lehden avustajana ja kirjoitti lehteen nimimerkill\u00e4 S\u00e4yn\u00e4sheikki. T\u00e4st\u00e4 aukeni h\u00e4nelle pian uusi ura toimittajana ja asioitsijana. Warto oli Tampereen ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen johtokunnassa 17 vuoden ajan ja toimi useaan otteeseen yhdistyksen sihteerin\u00e4 vuosien 1901\u20131937 v\u00e4lill\u00e4. Tyko Warto julkaisi 1954 muistelmat lapsuus- ja nuoruusvuosiensa Tampereesta nimell\u00e4 Lapsuuteni Tampere. H\u00e4n sai teoksesta Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon samana vuonna.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/em><\/strong><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n